Takaisin kotisivulle

 

 

 

 

 

 

Finnrock vetolajit

 

Triathlon 2006

Niklas, Emma, Megi ja Luka

 

Ellei vetokoira saa toteuttaa itseään vetämällä ei sen todellinen olemus koskaan aukea omistajalle.

 

Kuinka tähän on päädytty

Ensimmäisen malamuutin hankintavaiheessa oli suunnitelmissa hiihtäminen koiran kanssa sekä ahkio- ja patikkaretket. Nälkä kasvoi syödessä ja kaksi koiraa saattoi valjastaa pienen reen eteen. Ne jaksoivat yhdessä myös vetää enemmän tavaraa ahkiossa ja pitivät toisilleen seuraa kesäisillä patikkaretkillä.

 

Varsinainen valjakkourheilu konkretisoitui pitkän harkinnan jälkeen kilpailuissa helmikuussa 2003. Valjakkona oli Otto ja Ruufus. Kisa oli Ruuhirodin sunnuntain 3-koiran luokka. Huolimatta tosiasiasta että sijoituimme luokassamme selkeästi viimeiseksi, saimme kilpailukokeesta kakkostuloksen, eikä minulle koko aikana oikein auennut miten homma oikeen kannattaisi hoitaa... olin vakuuttunut että kilpaa ajaminen on tosi mukavaa. Ja paluuta ei ollut.

 

Kesällä 2003 alkoi mielessä itää koiramäärän lisääminen. Hauenkuonon kenneliin syntyi kesällä 2003 ”tilaamani” narttupentu Agnes. Lisäksi sain lainaan Leidin seuraavalle kaudelle. Agneksen kanssa oli kasvamassa toinenkin rekikoiran alku, Niklas, jonka hain Norjasta tammikuussa 2004. Niklas sai arvoistaan seuraa vasta kesällä 2007 kun Norjasta kotiutui Rovaniemelle grönlanninkoira Dennis.

 

Leidistä alkoi kuitenkin malamuutti-yhteistyö Hauenkuonon kennelin kanssa, josta seurauksena kaudella 2004-05 valjakkoni vahvistuksena oli lainassa Emma, ja sitä seuraavalla kaudella 2005-06 Emma ja Megi. Kaudelle 2005-06 saimme mukaan myös raakaa voimaa Pohjoisesta, kun Tulisalon kennelistä joukkoomme liittyi Luka.

 

Kausi 2006-07 ajettiin vain kotimaisemissa ja tällöin päästiin kokeilemaan kiintoisaa husky-malamuutti-grönlanninkoira –valjakkoa kun siperialainen vauhtikaksikko Roosa ja Finka olivat meillä lumileireilemässä kevätkauden.

 

Kaudelle 2007-08 palasi Finka vahvuuteen. Samoin Megi välivuoden pidettyään sekä ensikertalaisena pikkuinen Mona. Joulukuussa 2007 kokeili Finnrock-valjakossa rekikoiran ammattia Tulisalon kennelistä nuori neiti Kiti. Lisäksi aivan joulun alla 2007 yhteensattumien summana muutti alaskanhusky Puh Pietarsaaresta Rovaniemelle helpottamaan kroonista johtajapulaamme. Siinäpä ne sitten ovatkin, kaikki arktiset vetokoirat samoissa liinoissa sulassa sovussa: Alaskalainen Puh, siperialainen Finka, malamuutit Megi ja Mona sekä grönlanninkoira Niklas.

 

Tammikussa 2008 palasi Kiti takaisin valjakkoomme, nyt jo kisaurat tähtäimessä. Samalla kyydillä saapui Tulisalon kennelistä myös Dara.

 

Ensisijainen intressini treenissä ja valjakkokilpailuissa on päästä testaamaan koirien työskentelymotivaatiota sekä kykyjä. Jokasyksyinen haaste kuitenkin on ensin saada käyttöön saaduista koirista toimiva valjakko ennen kuin yksittäisen koiran ominaisuuksia voi arvioida. Yleensä työ alkaa siitä että koirien on ylipäätään opittava sietämään toisiaan ja pikkuhiljaa kilometrien kertyessä kokoonpano vakiintuu ja yhteistyö alkaa toimia. Ennätykseni - jota en välittäisi parantaa enää yhtään – oli alkutalvesta 2007 treenattu 6-koiran valjakko jossa juoksi 5 eri omistajan koiria…

 

Koirat joutuvat harjoituksissa vetämään yksin ja pareittain mm. rengasta (eri painoisia), kevyttä kärryä/polkupyörää, juoksijaa, hiihtäjää, pientä aisakärryä, ahkiota yksin ja kaksin erilaisilla lasteilla (hiihtäjä perässään), kevyttä pulkkaa, varsinaista kuormaa lyhyitä matkoja ja tietenkin mönkijää sekä raskasta ja kevyttä rekeä. Pyrin osallistumaan valjakkokilpailuissa ensisijaisesti 30-150 km matkoihin mutta toisinaan myös lyhyempiin.

 

Rekikoirien käyttökokeen vaatimustason läpäisevät koirat ovat aina tavoite joka testataan kauden lopulla virallisessa kokeessa. Samoin omatoimista vetämistä pyritään opiskelemaan sen verran että kuormanvetokoe menee läpi. Hiihtovaellukset ahkion kanssa ovat mitä parhainta harjoitusta sekä henkisesti että fyysisesti ja tuovat koiran työskentelyominaisuudet erittäin hyvin esille.

 

 

Treenikuvia vuosien varrelta

 

Ensimmäisen rekikoirani ensimmäinen vetotreeni: Ruufus ja klapi Kemijokirannassa 1999

 

Pakkasajelut Illin altaalla Rovaniemellä. Ensimmäinen valjakkoni: Otto ja Ruufus 2001

 

Sallassa ja ensimmäinen kerta kolmella koiralla: Oton ja Ruufuksen apuna Neea 2002

 

Ensimmäinen lainakoira ensimmäisissä kärrytreeneissään:

Oton ja Ruufuksen opissa Leidi 2003

 

Ohitusharjoituksia Sallassa 2003

 

Rautavaaralla kilpailemassa Ruufus, Otto ja Leidi 2004

 

Leidi kuormanvetokokeessa 2004 Kuva Anne Korhonen.

 

Kolmella pääse jo vähän retkeilemäänkin:

Ruufus, Otto ja Leidi Sallassa huskykaverien kanssa 2004

 

Aina kaikki eivät ole menossa ihan samaan suuntaan…

Emma ja Agnes opettelemassa vetokoiran töitä syksyllä 2004

 

Jongunajot 2005

Ruufus, Agnes, Otto ja Emma

 

Vitonen kotinurkilla helmikuussa 2005

Ruufus, Niklas, Agnes, Otto ja Emma

 

Syksyn rengas+juoksutreeniä 2005 – Soska, Ruufus ja Terhi

 

Puuskuttavat bike-joring –koirat – Megi ja Niklas 2005

 

Kutonen syystreenissä 2005 – Megi, Niklas, Emma, Otto, Ruufus ja Agnes

 

Vaaranlaitaa alaspäin helmikuussa 2006

Emma, Niklas, Megi ja Luka

 

Huviajelua Sallassa 2006

Emma, Megi ja Niklas

 

Pikkuihmisen saavuttua maailmaamme kesällä 2006, vaihtui aktiivinen kilvanajo

 leppoisaksi hiihtelyksi ja ajeluksi lähinnä kotimaisemissa – ainakin vähäksi aikaa…

 

Syystreeni alkumetreillä 2006

Ruufus, Otto, Agnes, Nasta ja Neea

 

Toinen kokoonpano: Niklas, Finka, Riitu ja Roosa

Turvallisuussyistä harjoiteltiin kahdessa osassa…

 

Talven 2007 normaali kokoonpano plus Agnes.

Finka, Niklas, Roosa, Otto, Ruufus ja Agnes antaa Mikille ja äidille kyytiä tammikuussa 2007

 

Minulle ei tulisi mieleenkään köyttää itseäni TÄMÄN yhdistelmän perään sukset jalassa ja suunnata kapeille kelkkaurille, mutta jokaisella lienee oikeus kokeilla rajojaan? Väitti vielä pitäneensä hommasta…

Lopputuloksena oli vain yksi katkennut sauva, mikä päivän tapahtumat huomioiden oli melkoinen ihme.

Niklas ja Finka harrastaa koirahiihtoa Tuomaksen kanssa helmikuussa 2007.

 

Tämä sen sijaan on niin pomminvarma yhdistelmä että perässähiihtäjä voi keskittyä

 hienoihin talvipäiviin täysin rinnoin. Ruufuksen ja Oton kanssa linjalla maaliskuussa 2007

 

Syystreeniä lokakuussa 2007 ja valjakon koostumus Finka, Niklas, Otto, Megi ja Mona

 

Syystreeni lumella joulukuussa 2007 ja valjakon koostumus Niklas, Finka, Megi, Mona ja Kiti

 

Tammikuu 2008 ja Puh treenasi erikseen hiihtoa. Valjakon kokoonpano:

Finka, Niklas, Megi, Mona ja Agnes

 

Tammikuun 2008 ihme ja kumma: puhdas malamuuttivaljakko!

Ruufus, Kiti, Dara ja Otto

 

Kevään 2008 vakiokokoonpano oli lopulta 7 koiraa.

AH Puh, SH Finka, GR Niklas, AM Megi, AM Kiti, AM Mona ja AM Dara

 

Maaliskuu 2008 ja ihastuttava (mutta tuulella käyvä) tyttötroikkani Kiti, Megi, Dara ja Mona

 

Huhtikuun 2008 viimelumilla kokeiltiin välillä viuhkaa. Ruufus, Agnes ja Otto

 

Takaisin etusivulle